Teksti: Heikki Tarma

Kirkko- ja Koskikadun kulmassa oli suuri kauppakartano, jonka Heikki ja Lyyli Surakka olivat rakennuttaneet 1909. Tontilla oli sitä ennen ollut vuokratalo, jota kutsuttiin köyhäinlinnaksi.

Heikki ja Lyyli Surakka olivat kaupungin tunnettuja ja maineikkaita henkilöitä. Heillä oli talossaan Kirkkokadun puolella ensin sekatavara- ja tukkukauppa, jonka Heikki Surakka oli perustanut 1897. Surakka oli yksi Joensuun suurista tukkureista. Kun Heikki Surakka kuoli, leski muutti yrityksen kalastustarvikkeita myyväksi liikkeeksi ja sitä hoitivat leski Lyyli sekä hänen serkkunsa prokuristi Anni Surakka.

Lyyli Surakka oli todellinen kulttuurin ystävä. Surakoiden omistamalla Vainonniemen huvilalla pidettiin lähes joka kesäilta kulttuuritapahtumia kuten runonlausuntaa, lauluesityksiä ja joskus esitettiin pieniä näytelmiäkin. Surakat olivat ostaneet huvilan kauppias Neppeströmin suvulta 1919.

Heikki Surakalla oli Koskikadun puoleisessa pienessä talossa Joensuun ainoa oblaattitehdas, jonka hän perusti 1915. Oblaatit ovat ehtoollisleipänä käytettäviä öylättejä.

Heikki ja Lyyli Surakalla oli neljä lasta. Vanhin poika Heikki toimi Joensuussa asianajajana ja hänen toimistonsa sijaitsi Koskikadun puolella pienemmässä oblaattitehtaan talossa.

Tytär Kaarina Suhonen piti hammaslääkärin vastaanottoa Kirkkokadun puolella. Vastaanotto oli perustettu 1939. Sota-aika oli poikkeuksellinen eikä silloin voitu hammaslääkärille aikavarauksia tilata. Sotilaat olivat aina etusijalla.

Kun samaan aikaan kaupungissa ei päiväsaikaan ollut sähköjä, joutui Suhonenkin käyttämään jalkakäyttöistä hammasporaa. Kaarina Suhoselle kehittyi asiakkaiden vuorojärjestys siten, että hän valitsi pahimman särkypotilaan polkemaan poran puolaa, jonka jälkeen tämä pääsi seuraavaksi tuoliin. Näin Suhonen sai olla varma, että kipupotilas polki jalkaa tehokkaasti, sillä tämä tiesi pääsevänsä seuraavana hoidettavaksi.

Kaarina Suhosen mies Väinö Suhonen aloitti asianajotoimiston pidon myös Surakan talossa 1949. Toimiston nimi oli Suhonen & Pehkonen lakiasiaintoimisto.

Poika Ilkka toimi Patentti- ja rekisterihallituksessa tuomarina ja hän harjoitti myös asianajotoimisto muun muassa Joensuussa. Nuorin lapsista Marja kuoli 15 vuotiaana keuhkokuumeeseen.

Surakan tontin piharakennuksessa toimi Lauri Karhusen maalaistavarain tukkuliike. Hän osti maalaisilta muurahaisten munia, naudan ja lampaan nahkoja. Kauppa Karhusella kävi hyvin, sillä hän rakennutti Joensuuhun oman kerrostalon.

Surakat olivat varakasta väkeä ja heillä oli parhaimmillaan neljä piikaa, kaksi renkiä, talonmies ja lastenhoitaja. He asuivat Koskikadun puoleisessa pienessä talossa.

Heikki ja Lyyli Surakan perilliset myivät tontin vuonna 1969 Rakennusliike J. Puhakka Oy ja tontille rakennettiin As. Oy Kirkkokatu 21.